leena hämäläinen

Lomaretki Nukketeatteri Sampoon


Miehelläni alkoi talviloma pari päivää sitten ja sen kunniaksi käväisimme pitkästä aikaa 
koko perhe Helsingissä Nukketeatteri Sampon esityksessä. 
Sampon henkilökunta koostuu eri taiteenalojen rautaisista ammattilaisista ja
 itse olen nähnyt useita heidän esityksiään työni puolesta jo ennen kuin minulla oli omia lapsia. 
Viimeksi kävimme teatterissa oman perheemme kesken Ainon ollessa vielä ihan pieni,
joten nyt oli ihanaa päästä nauttimaan elämyksistä uudestaan.


Näytelmäksi valikoitui tällä kertaa pikkuisesta Lurpukka-koirasta kertova tarina. 
Aino seurasi esitystä todella tarkasti ja leikki samaa satua vielä koko illan kotonakin, 
teatteriretken jälkeen. Yksivuotias Nooakin jaksoi koko puolen tunnin näytelmän hurjan hienosti;
 vasta aivan loppuvaiheessa napattiin pientä evästä repusta, 
jonka voimin pienempikin jaksoi istuskella sylissä vielä viimeiset minuutit. 


Visuaalisena ihmisenä ja esteetikkona nautin aina itsekin valtavasti näistä esityksistä.
Valot, värit ja musiikki tempaavat aikuisenkin mukaansa sadun maailmaan
ja tunnelma salissa on lähes käsinkosketeltava.
Sampo onkin ymmärtääkseni Suomen ainoa nukketeatteri, jossa henkilökunta koostuu
nukketeatterin ja kuvataiteen ammattilaisten lisäksi myös ammattimuusikoista.
Elävä musiikki on tärkeä osa esityksiä, mitä arvostan itse paljon.

Teatterin tiloissa on myös pieni kahvila sekä leluja ja tavaroita lasten vapaassa käytössä. 
Mekin jäimme syömään vielä eväitä esityksen jälkeen ja leikkimään hetkeksi. 
Teatterin sisustus on mielestäni ihanan kodikas räsymattoineen ja hämyistä tunnelmaa luovine valoineen.  
Ainon mielestä vanhat lankapuhelimet olivat leluista selvästi ihanimpia ja niistä näytti moni muukin lapsi pitävän. 
Kesken eväshetken koimme myös ihanan yllätyksen, 
kun saimme Ainon kanssa mahdollisuuden päästä kurkkaamaan suloista Lurpukkaa vielä esiripun taakse. 
Lopulta tumma näyttämö oli kuitenkin sen verran jännittävä, 
että Aino halusi katsella koiraa vain sylistäni, eikä yhteiskuvaakaan tullut. 
Suuri kiitos kuitenkin ystävälliselle ja iloiselle henkilökunnalle kutsusta päästä kurkistamaan lavasteisiin :). 
Omaan taiteelliseen luonteeseeni Sampon luoma taikamaailma iskee aivan täysillä - 
aikuisenakin on ihanaa tempautua välillä loskan ja arkikiireiden keskeltä täysin sadun keskelle. 
Olen itse erikoistunut työssäni mm taide- ja ilmaisukasvatukseen ja arvostan laadukasta lastenkulttuuria paljon. 
Teatterinukkejakin olen joskus tehnyt :).
Myös Sampon musiikki-cd:t ovat ainakin meillä suosittuja; laulut ovat rytmikkäitä ja mukaansatempaavia
ja tuotteet ovat saaneet kansainvälistäkin huomiota ja kiitosta. 
Lisäksi meiltä kotoa löytyy Sampon kirjoja, niin omia kuin kirjastosta lainattujakin.


Esityksiä järjestetään eri puolilla pääkaupunkiseutua, suosittelen lämpimästi tutustumaan, jos ette ole jo käyneet :). 
Lisäksi teatterissa on mahdollista päästä kokeilemaan myös erilaisia elämystyöpajoja.

(Kuvaaminen esityksen aikana ei ollut sallittua ja lisäksi pyrin kuvaamaan niin, 
ettei suuri ja vilkas lapsivieraiden joukko näkynyt kuvissani, siksi kuvakulmat ovat melko rajattuja.
 Kyseessä ei ole blogiyhteistyö; itselläni on kokemusta monenlaisesta lastenteatterista ja mielelläni kirjoitan siitä, josta itse pidän :).)

1 kommentti

  1. Hauskaa todeta,että toisetkin aikuisista, osaavat nautiskella Nukketeatterin lapsille suunnatusta miljööstä. - Itse olen miltei haltioituneena ja mykkänä ihastuksesta, ahminut ympärilläni olevista esine-sommitteluista.- Värikkäistä ja idearikkaista esityksistä. - Etenkin musiikki on mukaansa tempaavaa - tässä ja nyt, läsnä olevaa...
    Nautin myöskin lasten reaktioista. - Jos kehtaisin, kävisin vaikka yksinäni kuuntelemassa ja katselemassa kaiiki näytelmät :D ...Säilyköön tämä ihanuus, näin tuoreena, luovana, inspiroivana ja korkeatasoisena! <3

    VastaaPoista


Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.